Hedelmöityshoitolain keskeiset säädökset

Suomen hedelmöityshoitolaki astui voimaan 1.9.2007. Uuden lain mukaan hedelmöityshoitoja voidaan antaa avio- ja avopareille sekä naispareille ja itsellisille naisille. Kaikki sukusolujen ja alkioiden luovuttajat on rekisteröitävä. Sijaissynnytyshoidot on toistaiseksi kielletty.

Suurimmalle osalle hoitoja tarvitsevista pareista hedelmöityshoitolaki ei merkitse muutosta aiempaan käytäntöön.

Eniten muutoksia tapahtui luovutetuilla sukusoluilla tai alkioilla tehtävissä hoidoissa. Uuden hedelmöityshoitolain myötä luovuttajien on annettava henkilötietonsa Valviran (ent. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) ylläpitämään luovutusrekisteriin, josta lapsella on oikeus saada luovuttajan henkilötiedot täytettyään 18 vuotta.

Lain mukaan lapsen isä on mies, joka parisuhteessa on antanut suostumuksensa hedelmöityshoidon antamiseen. Jos parin hoitoon käytetään luovutettuja siittiöitä, on hoitoon suostumuksensa antanut mies (avo- tai aviomies) lapsen isä, ei siittiöiden luovuttaja. Jos mies, joka on luovuttanut siittiöitä naisparille tai itselliselle naiselle on suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa syntyneen lapsen isäksi, on myös lapsen äidillä oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys.

Sukusolujen ja alkioiden varastointiin ja hedelmöityshoidon antamiseen on oltava Valviran lupa. Lisäksi tarvitaan Lääkelaitoksen lupa toimia ns. kudoslaitoksena.